Voimmeko luottaa ilmastotietoon?

Viimeaikoina esiin nousseet erikoisuudet globaaleissa säätilastoissa herättävät hämmennystä ja lukuisia kysymyksiä nousee väkisinkin mieleen.

Tilastoja kerätään lukuisista maista. Kuinka luotettavaa lämpötiladata on?

Kuka käsittelee ja missä, miten havaitaan poikkeamat ja mitkä ne poikkeamat ovat ja mihin suuntaan?

Jos korjaa niin millainen käytäntö, onko käytäntö yleisesti hyväksytty ja auditoitu menetelmä?

Miten datan luotettavuus on tarkistettu?

Kuka korjaa ja miksi ja mihin perustuen?

Olisi tärkeää saada aukoton tieto siitä kuka ja missä ne tarkistaa.

Huomataanko edes väärä mittausdata ja kuinka usein?

Mistä väärä tieto tuli ja miksi?

Onko koko mittausdatan saaminen tarkistettu riippumattoman ulkopuolisen auditoijan toimesta, joka kitkee virhemahdollisuudet pois?

Kun jo teknisesti kehittyneistä maista saatetaan saada väärää tietoa, miten on laita kehittyvissä maissa?

Ihan sama onko se lämpenemistä tai kylmenevää, väärä data on aina väärää dataa.

Erilaisia virheitä voi tapahtua helposti, kuinka niitä sitten korjaillaan?

Lämpötilan mittaamisen luotettavuus, datan keruun luotettavuus ja datan käsittelyn luotettavuus, kuinka varmoja voimme siitä olla?

Valeuutinen — Ei  neljän, vaan puolentoista asteen nousu?

YLE 10.10. 2018

Yle uutisoi ruotsinkielisillä sivuillaan, että aikaisemmin julkaistu uutinen, jonka mukaan joissakin pohjoismaisissa kaupungeissa keskilämpötilat ovat nousseet jopa neljä astetta, perustui virheelliseen dataan. Miten laajalle uutinen ehti levitä, ennen kuin tiedot korjattiin? Korjaus uutiseen löytyi vain YLE:n ruotsinkieliseltä sivulta.

https://svenska.yle.fi/…/rattelse-nyhet-om-drastiskt-varmar…

Kuinka tämä tutkimus oli tehty?

Se oli toimittajien toteuttama aineistosta, jonka ECMWF:n tiedemiehet koostavat eli mallintavat lämpötilat useista eri lähteistä (satellittimittaus, sääasemat, poijut ja säähavaintopalloista) keräten ja hiloittamalla aineiston hiloihin eli ruutuihin, joiden sivun pituus on 80 km, arvioidakseen muuttujajoukkoa. Tätä pidetään pitkäaikaisten trendien analyysiin suoraa mittaridataa tarkempana. Riippuen hilarakenteen sijoittelusta karttaan, saattaisi löytyä muitakin ennätyskaupunkeja, toisaalta pitäisi löytyä myös ennätyskylmiäkin. Suorista historiallisista lämpötilamittauksista ei siis näissä uutisoiduissa keskiarvoissa ollut kyse, vaan monimutkaisista datayhdistelmistä ja laskentamalleista.

LÄHDE

Hila-aineisto tuotetaan käyttäen alueellista interpolointia. Sen avulla saadaan arvio sääsuureen alueellisesta jakaumasta. Interpoloinnilla tuotetaan tietoa ilmastosta myös sinne, missä säähavaintoja ei ole tehty.

Ilmasto-opas

Milloin tarkka mittausdata on vaihtunut arvioiksi? Ilmatieteenlaitos kertoo sivuillaan mittausdatan muokauksista

 

”Koska lämpötilan vuorokausikulku tietyllä paikalla vaihtelee vuodenajan mukaan, on korjaustekijät määritelty tyypillisesti kullekin kuukaudelle erikseen. Myös asemakohtaisia tai havaintoaseman pituusasteesta riippuvia korjaustekijöitä on käytetty, jolloin pystyttiin huomioimaan myös havaintopaikan sijainnin vaikutus lämpötilan vuorokausikulkuun.

On tyypillistä, että esimerkiksi rannikolla sijaitseviin havaintoasemiin sovellettiin erilaista laskukaavaa kuin sisämaassa, jotta meren vaikutus lämpötilaan saatiin huomioitua. Korjaustekijöitä määriteltäessä on käytännön syistä ollut tarpeen tehdä yleistyksiä. Teoriassa korjaustekijä on riippuvainen havaintopaikan sijainnista ja sen ympäristöstä, vuodenajasta ja säätilasta. Kuitenkaan esimerkiksi kuukausiin sidotut korjaustekijät eivät vallitsevasta säätilasta riippuen välttämättä aina seuraa todellista vuodenaikojen kulkua, jolloin vuorokausikeskiarvo saattaa painottua väärin. Lisäksi havaintoasemajoukon ollessa suuri on mahdotonta määritellä korjaustekijöitä erikseen kullekin asemalle.

On kuitenkin todettu, että tällaisin yleistyksinkin määritellyt laskukaavat tuottavat varsin hyvän ARVION kuukauden keskilämpötilasta, jonka laskemiseen kaavat alunperin on tarkoitettu.”

Ilmatieteen laitos

 

Keskilämpötila ei ole suorista mittauksista vaan käsitellyistä tuloksista saatu arvio. Kuitenkin keskilämpötilat ilmoitetaan 0,1 asteen tarkkuudella? 

 

Yksittäisen mittauksen tarkastelua 

Vuoden ensimmäiseksi hellepäiväksi ilmoitettu 11.5. 2018 herättää hämmennystä. Mittaustuloksissa näkyy ylimpänä 24,7 C astetta, kuitenkin päivän ylimmäksi on uutisoitu ja Ilmatieteenlaitoksen arkisto-sivuille tallennettu tuo juuri ja juuri hellerajan ylittävä 25,1 C.

Arkisto + 25,1 C

Mittaustulos + 24,7 C 

Miten tämä tulos on aikaansaatu? 

Samassa aineistossa näkyy sademäärissä miinusmerkkisiä millimetrejä. Kuinka voi sataa -1mm? Miten tämä vaikuttaa tilastoihin?

Kansalaisen on mahdotonta saada näistä tarkempaa selkeää tietoa, ainakaan maksamatta FMI:lle monta euroa puheluminuutilta. Tämä Ilmatieteen laitoksen tarjoama avoin data ei edusta selkeää tietoa. Eikö Ilmatieteenlaitoksen pitäisikin saattaa nähtäville suorat korjaamattomat mittaustulokset? Ainakin aineiston pitäisi olla avoin kaikille jotka sitä käyttävät päätelmien tekoon ja tulosten ilmoittamiseen.

Eikö jokaisessa uutisessa pitäisi kertoa selkeästi, miten mihinkin lämpötilaan, ennätykseen tai keskiarvoon on päästy. Onko kyse mittarin mittaamasta tuloksesta vai laskennallisesta arviosta ja miten se on tehty?

Valtaväestö luottanee ilmastotieteen olevan tarkka tieteenala, jossa ainakin lämpötilat saadaan suoraan mittareista eikä ilmatieteilijöiden arvioista.

 

”Ne muokkaa, tutkii ja lannoittaa, ne hyödyntää kaiken minkä saa. Jos tahdo et olla niiden riistomaa, epäile vain.

 

Mulle kaikki valmiina syötetään, ne tahtoo jalat, tai kädet, tai pään. Mutta kokonaan ei, ei kirveelläkään panostain.”

 

Juice Leskinen – Epäile vain

Aiheen käsittelyä muualla – pari esimerkkiä maailmalta

Meshing issues on global temperatures – warming data where there isn’t any

Based on this representation of the data it is apparent that there are huge areas where the scarcity of data and the averaging routines will give incorrect results. Often the temperature anomaly distribution in these areas, especially for Greenland and the Eastern Antarctic Peninsula, is used to show that these sensitive areas of the globe are subject to extraordinary warming threatening our very way of life. Such conclusions are invalid, they are purely the result of a scarcity of good data and statistical practices.

GISS: Warmest March ever in Finland

Well, according to the Finnish Meteorological Institute, March 2010 was colder than usual all over Finland, especially in the northern part. For instance, the mean temperature in Sodankylä was -10.3 °C, which is almost three degrees below the base period 1971-2000 average (-7.5 °C). So the GISS March value for Sodankylä is off by amazing 11.8 °C!


Evaluating The Integrity Of Official Climate Records

Tony Heller presents at the 34th Annual Meeting of Doctors for Disaster Preparedness, on July 9, 2016 in Omaha, Nebraska.

Very High Probability Of Fraud By Government Climate Scientists

A new government climate report leaked to the New York Times, is chock full of misinformation, manipulated data, bad mathematics, junk science and fraud. I cover some of that in this video.

Ilmastoteollinen kompleksi

Ilmastoteollinen kompleksi

Ei pitäisi yllättyä siitä että ne jotka voivat hyötyä, ovat niitä jotka äänekkäimmin vaativat poliitikkoja toimimaan. Omaisuuksien syytäminen globaaliin hiilipäästöjen säätelyyn tulee talodellisesti hyödyttämään harvoja, mutta kalliiksi muille.
lue lisää
Hiilidioksidin verotukselle ei ole tieteellistä perustaa

Hiilidioksidin verotukselle ei ole tieteellistä perustaa

Hiilidioksidi-verolle ei löydy tieteellisiä perusteita CO2 VERO on perusteeton   Miksi co2 vero? Co2 ei ole saaste, vaan kasvien ravintoa Nousseen CO2 tason ansiosta maapallo on vihertynyt merkittävästi: - parempi ravintohuolto - vahvempi biodiversiteetti -...

lue lisää
Maapallon lämpeneminen kahdessa eri kulttuurissa

Maapallon lämpeneminen kahdessa eri kulttuurissa

Ilmastotutkija Richard Lindzenin luento Lontoossa 8 lokakuuta 2018¹   Yli puoli vuosisataa sitten, kirjailija ja fysikokemisti C. P. Snow, joka palveli useissa tärkeissä julkisissa tehtävissä ja lyhyen ajan myös Britannian valtion hallinnossa, tunnetaan myös...

lue lisää
Biohiili

Biohiili

Uusin vihervedätys eli Biohiili Mitä on Biohiili?   Biohiili on uusionimitys hiilelle jonka kemiallinen merkki on C, eli siis hiili alkuaineiden jaksollisessa järjestelmässä. Biohiilellä on vieläpä samat kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet kuin oikealla...

lue lisää

Pin It on Pinterest

Shares
Share This