CO2 VERO on perusteeton

Miksi co2 vero?

Co2 ei ole saaste, vaan kasvien ravintoa

Nousseen CO2 tason ansiosta maapallo on vihertynyt merkittävästi: – parempi ravintohuolto – vahvempi biodiversiteetti – suurempi co2 kierto (vuorokausikierto + pitkäaikaiskierto)

Co2 rooli ilmastoa lämmittävänä kasvihuonekaasuna on vaatimaton

On tehty 75 tutkimusta siitä että CO2 on heikko kasvihuonekaasu, joka on nykyisissä pitoisuuksissa saavuttanut kyllästymispisteensä. Jos ilmakehän CO2 tuplaantuisi nyt, niin CO2 ilmastoa lämmittävä vaikutus on näiden tutkimusten mukaan tällä välillä olematon – taustakohinaa. http://notrickszone.com/50-papers-low-sensitivity/…

vero olisi ok, jos se kohdistuisi yleisen saastumisen, kemikalisoitumisen ja liikakansoittumisen ehkäisemiseen

Ilmastonmuutos -”suojelurahoilla” ei ole tarkoitus muuttaa ilmastoa, (koska se on mahdotonta) vaan siirtää varallisuutta kotitalouksilta ilmastofinanssisektorille. 

Loputon yliverotus ei ole ratkaissut oikeistaan mitään ongelmia, vaan synnyttänyt niitä.

Afrikasta maailman ruoka-aitta – Afrikka vihertyy vauhdilla, kiitos lisääntyneen hiilidioksidin

Afrikka tuottaa ravintoa kaikille ja vielä useille miljoonille sinne muuttaneillekin. 

Seizing Africa’s rapidly-growing food market that could be worth $1tn by 2030 ”Businesses are waking up to the opportunities presented by a rapidly-growing food market in Africa, that may be worth more than US$1tn each year by 2030 as imports are substituted with high-value locally-produced food. This is the main conclusion from the latest Africa Agriculture Status Report.” https://www.howwemadeitinafrica.com/seizing-africas…/59729/

Ete­lä-Su­da­niin on ju­lis­tet­tu nä­län­hä­tä, ja Ni­ge­ria, So­ma­lia sekä Je­men ovat sen par­taal­la

Epä­suo­tui­san ke­hi­tyk­sen pää­syi­tä ovat konf­lik­tit ja il­mas­ton­muu­tos, joista jälkimmäinen on osoittautunut rahastukseksi. Ilmastonmuutoksen myötä aiemmin aavikoituneet alueet ovat vihertyneet ja viljelyala ja olosuhteet parantuneet. (Tämä näkyy Nasan sateelliittikuvissa)

Eti­o­pia, tuo ta­ka­vuo­si­kym­men­ten kes­to­näl­kä­maa, on on­nis­tu­nut ke­hit­tä­mään maa­ta­lous­tuo­tan­to­aan ja sel­vi­si kah­den vii­me vuo­den pa­has­ta kui­vuu­des­ta il­man näl­käk­rii­siä.

Va­rau­tu­mi­nen edel­lyt­tää hal­lin­non si­tou­tu­mis­ta ruo­ka­tur­van var­mis­ta­mi­seen, Marjaana Pekkola, ulko­mi­nis­te­riön kehi­tys­po­lii­tikan neuvonantaja to­te­aa.

Suo­mi ve­tää muun mu­as­sa Eti­o­pi­as­sa maa­ta­lou­den ke­hit­tä­mi­soh­jel­maa. Sen an­si­os­ta alu­eel­la saa­daan täl­lä het­kel­lä kol­me sa­toa joka vuo­si. Myös Mo­sam­bi­kis­sa ja Ne­pa­lis­sa on vas­taa­via te­hok­kaik­si osoit­tau­tu­nei­ta hank­kei­ta.

Jos vertaa yhden sadon routivaa pohjolaa kolmen sadon lämpimään Afrikkaan, niin ilmaston nyt viiletessä ensiksi mainittu pohjola saattaa kokea pienen jääkauden aikaisten suurten nälkävuosien tunnelmaa.

Samaan aikaan tietämättömät poliitikot höpöttävät ”ilmaston lämpenemisestä” tajuamatta että pitäisi varautua päinvastaiseen tilanteeseen.