Hiilidioksidi-verolle ei löydy tieteellisiä perusteita
CO2 VERO on perusteeton
Miksi co2 vero?
Co2 ei ole saaste, vaan kasvien ravintoa
Nousseen CO2 tason ansiosta maapallo on vihertynyt merkittävästi: – parempi ravintohuolto – vahvempi biodiversiteetti – suurempi co2 kierto (vuorokausikierto + pitkäaikaiskierto)
Co2 rooli ilmastoa lämmittävänä kasvihuonekaasuna on vaatimaton
On tehty 75 tutkimusta siitä että CO2 on heikko kasvihuonekaasu, joka on nykyisissä pitoisuuksissa saavuttanut kyllästymispisteensä. Jos ilmakehän CO2 tuplaantuisi nyt, niin CO2 ilmastoa lämmittävä vaikutus on näiden tutkimusten mukaan tällä välillä olematon – taustakohinaa. http://notrickszone.com/50-papers-low-sensitivity/…
vero olisi ok, jos se kohdistuisi yleisen saastumisen, kemikalisoitumisen ja liikakansoittumisen ehkäisemiseen
Ilmastonmuutos -”suojelurahoilla” ei ole tarkoitus muuttaa ilmastoa, (koska se on mahdotonta) vaan siirtää varallisuutta kotitalouksilta ilmastofinanssisektorille.
Loputon yliverotus ei ole ratkaissut oikeistaan mitään ongelmia, vaan synnyttänyt niitä.
Afrikasta maailman ruoka-aitta – Afrikka vihertyy vauhdilla, kiitos lisääntyneen hiilidioksidin
Afrikka tuottaa ravintoa kaikille ja vielä useille miljoonille sinne muuttaneillekin.
Seizing Africa’s rapidly-growing food market that could be worth $1tn by 2030 ”Businesses are waking up to the opportunities presented by a rapidly-growing food market in Africa, that may be worth more than US$1tn each year by 2030 as imports are substituted with high-value locally-produced food. This is the main conclusion from the latest Africa Agriculture Status Report.” https://www.howwemadeitinafrica.com/seizing-africas…/59729/
Etelä-Sudaniin on julistettu nälänhätä, ja Nigeria, Somalia sekä Jemen ovat sen partaalla
Epäsuotuisan kehityksen pääsyitä ovat konfliktit ja ilmastonmuutos, joista jälkimmäinen on osoittautunut rahastukseksi. Ilmastonmuutoksen myötä aiemmin aavikoituneet alueet ovat vihertyneet ja viljelyala ja olosuhteet parantuneet. (Tämä näkyy Nasan sateelliittikuvissa)
Etiopia, tuo takavuosikymmenten kestonälkämaa, on onnistunut kehittämään maataloustuotantoaan ja selvisi kahden viime vuoden pahasta kuivuudesta ilman nälkäkriisiä.
Varautuminen edellyttää hallinnon sitoutumista ruokaturvan varmistamiseen, Marjaana Pekkola, ulkoministeriön kehityspoliitikan neuvonantaja toteaa.
Suomi vetää muun muassa Etiopiassa maatalouden kehittämisohjelmaa. Sen ansiosta alueella saadaan tällä hetkellä kolme satoa joka vuosi. Myös Mosambikissa ja Nepalissa on vastaavia tehokkaiksi osoittautuneita hankkeita.
Jos vertaa yhden sadon routivaa pohjolaa kolmen sadon lämpimään Afrikkaan, niin ilmaston nyt viiletessä ensiksi mainittu pohjola saattaa kokea pienen jääkauden aikaisten suurten nälkävuosien tunnelmaa.
Samaan aikaan tietämättömät poliitikot höpöttävät ”ilmaston lämpenemisestä” tajuamatta että pitäisi varautua päinvastaiseen tilanteeseen.